Kaisaniemen puiston laidalla: Ajaton ja vakaa Radisson RED Helsinki
Helsingin Kaisaniemen puiston eteläreunalle on valmistunut Radisson RED Helsinki. Näyttävä hotellirakennus graniittijulkisivuineen kytkeytyy kaupunkitilaan ja elävöittää aluetta. Arvopaikka ydinkeskustassa, historiallisen puiston vieressä vaikutti monin tavoin hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen.
Vuorikadun ja Kaisaniemen puiston rajaaman tontin kehittäminen hotelli- ja toimistokäyttöön alkoi, kun Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt myivät Ilmatieteen laitoksen pääkonttorina toimineen, vuonna 1966 valmistuneen Säätalon tontteineen. Kiinteistö Oy Helsingin Vuorikatu 24 kuuluu SOK Kiinteistötoiminnot Oy:lle, ja hotellia operoi Sokotel Oy.
Rakennuttajapäällikkö Matti Jaatinen SOK Kiinteistöässistä kertoo, että tonttia koskeva kaavamuutos tuli voimaan kesällä 2020. Kaavamuutoksessa tontilla ollut yleisten rakennusten korttelialuemerkintä muutettiin liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Tontti kuuluu Museoviraston määrittelemään merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) -alueeseen.
Uudisrakennukselle saatiin rakennuslupa keväällä 2021, jonka jälkeen voitiin aloittaa varsinaiset rakennustyöt. Tontilla ollut vanha rakennus oli purettu jo aikaisemmin.
– Kohteen rakentaminen osui maailmantilanteen kannalta haastavaan aikaan. Ensin korona ja myöhemmin sota Ukrainassa vaikuttivat hankkeeseen ja sen etenemiseen, Matti Jaatinen toteaa.
Hankkeen KVR-urakoitsijana toimi Jatke Oy, joka oli mukana myös hankkeen kehitysvaiheessa. Rakennuksen luovutus tilaajalle oli syyskuussa 2023.
Hotellirakennuksen on suunnitellut Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy. Rakennuksessa on kahdeksan maanpäällistä ja kolme maanalaista kerrosta. Kerrosala on 7080 ja bruttoala 9544 neliömetriä. Tontin pinta-ala on 1265 neliömetriä, joten rakennus täyttää tontin lähes kokonaan. Hotellissa on 195 huonetta.
Merkittävä yhteinen kaupunkitila
Hotellirakennuksen arkkitehtuuri ja kaupunkikuvallinen ilme ovat pääsuunnittelijana toimineen arkkitehti Vesa Oivan käsialaa. Massoittelun reunaehtona oli paikalla olleen Säätalon neliönmallinen muoto. Rakennuksen mittakaavaa lähiympäristössä on kevennetty kahden ylimmän kerroksen sisäänvedolla.
Hankkeessa projektiarkkitehtina toimineen Jemina Vallin mukaan suunnittelussa korostui kautta linjan rakennuksen poikkeuksellinen sijainti arvoympäristössä. Ensimmäisen kerroksen isot kaariavaukset kytkevät rakennuksen tiiviisti ympäröivään kaupunkitilaan ja Kaisaniemen puistoon.
– Julkisivu on ajaton, identiteetiltään vakaa ja rauhallinen. Se ei huuda itsestään liikaa, vaan pysyy taustalla puistossa. Graniittijulkisivu linkittyy ympäristön muuhun rakentamiseen, Valli kertoo.
Koska hotellin tontti rajoittui puisto- ja katualueeseen, käytiin kaupungin kanssa tiivistä vuoropuhelua. Kaupungilla on työn alla puistosuunnitelma, joka vaikutti myös hotellin suunnitteluun, ja muun muassa sen julkisivuvalaistus käytiin tarkasti läpi.
Hotellin pihakannella on otettu huomioon pyörä- ja jalankulkuyhteydet. Esimerkiksi tontin eteläpuolella on itä-länsi -suuntainen kevyenliikenteenyhteys Kaisaniemen puistoon.
Näkymiä puistoon ja kantakaupunkiin
Hotellin ykköskerroksessa ovat aula, ravintola keittiötiloineen, kaksi monikäyttötilaa ja liiketila pääsisäänkäynnin yhteydessä. Ensimmäisen kerroksen leveistä kaari-ikkunoista avautuu näkymiä puistoon ja pihakannelle. Hotellihuoneet sijoittuvat kerroksiin 2–8.
Koko rakennuksen läpileikkaa kapea, noin 38 neliömetrin valokuilu. Huonekerroksissa valokuilun läpi avautuu näkymä kehämäiseen käytävään, johon se tuo luonnonvaloa. Jokaisessa kerroksessa myös osa huoneista avautuu valokuiluun.
Jemina Vallin mukaan hotellikonseptin toimintojen sovittaminen napakkaan huonekokoon vaati tarkkaa yhteensovittamista kaikkien erikoissuunnittelijoiden kesken. Hotellihuoneiden sisustusarkkitehtuurista vastasi Fyra.
– Peruskerroksissa kakkosesta kuudenteen on toisteista huonetyyppiä, mutta ne ovat näkymiensä vuoksi keskenään hyvin erilaisia. Huoneiden juttu onkin nimenomaan niistä avautuvat näkymät kantakaupunkiin ja puistoon, mikä vaihtelee kellon- ja vuodenaikojen mukaan.
– Huoneissa näyttelee isoa roolia 2,3 x 2,3 metrin kokoiset ikkunat. Ylimmissä kerroksissa niistä aukeaa mielenkiintoisia kattonäkymiä Kaisaniemeen sekä pitkiä linjoja Töölönlahden ja Eduskuntatalon suuntaan. Alimmissa kerroksissa huoneet ovat lähellä vanhoja puita, mistä tulee tuntu kuin huone olisi latvuston keskellä. Hotellin viereistä vanhaa puustoa saatiin rakennustöistä huolimatta säilytettyä, mikä on tärkeää, Valli toteaa.
Rakennuksen maanalaisessa K1-kerroksessa on asiakastiloja kuten kuntosali ja saunaosastot sekä kerroshuoltokeskus. Tekniset tilat on keskitetty K1-kerroksen yläpuolella sijaitsevalle tekniselle parvikerrokselle. K2:ssa ovat jätehuolto ja huoltopiha, josta on ajoyhteys Kluuvin huoltotunneliin.
Hotellissa ei ole autopaikkoja, mutta pyöräpaikkoja on 25 kappaletta pihakannella ja K2-kerroksessa.
Ilmanvaihdon konehuone kellarissa
Hankkeen LVI-suunnittelusta vastasi Matti Ruuskanen Rejlers Rakentaminen Oy:stä. Hän toteaa, että hotellin sijainti vaikutti merkittävästi talotekniikan toteutukseen.
– Uudisrakennuksen massa noudattelee paikalla ollutta Säätaloa, eikä ilmanvaihtokonehuonetta voitu rakennukselle määritellyn korkeuden vuoksi toteuttaa ylimpään kerrokseen. Katolla ovat vain välttämättömät ilmanvaihdon päätelaitteet. Ne on ryhmitelty rakennuksen keskelle niin, että eivät näy räystäslinjan yläpuolelta, Ruuskanen kertoo.
Ilmanvaihtokonehuone on kellarikerroksessa. Ruuskasen mukaan epätyypillinen ratkaisu aiheutti ongelmia reitityksessä etenkin pystysuunnassa, koska tämä vie pinta-alaa ja rakennuksen tilatehokkuus pienenee.
K1-kerroksessa on kymmenen ilmanvaihdon pääkonetta kahdessa tasossa, ja lisäksi pienempiä koneita on kolme. Koneiden sijainnin vuoksi raittiin ilman sisäänotot jouduttiin sijoittamaan rakennuksessa melko alas.
Pääilmanvaihtokoneiden ilmamäärät vaihtelevat 1…2,5 m3/s. Lämmöntalteenotossa päätyyppinä on levylämmönsiirrin. Pyörivää lämmöntalteenottoa on käytetty palvelualueilla, joissa pienimuotoinen poistoilman vuoto tuloilmaan ei haittaa.
Katutason ravintolan ilmanvaihdon mitoitus on toteutettu niin, että ravintolassa voidaan järjestää yleisötapahtumia, joissa asiakasmäärä ylittää ravintolapaikkojen määrän.
Kiinteistö on kaukolämmössä ja kaukokylmässä. Hotellihuoneisiin lämmitystä ja jäähdytystä jaetaan puhallinkonvektoreilla. Yleisissä tiloissa on patteri- tai lattialämmitys. Alimmissa kerroksissa ja osittain teknisissä tiloissa on patterit.
Ravintolan jäähdytyksen lauhdetta pumpataan kaukokylmän paluuveteen, joten ravintolan kylmälaitteille ei tarvita ulkopuolisia lauhduttimia.
Matti Ruuskanen kertoo, että rakennuksen myötäillessä tontin rajoja oli vesi- ja viemäriliittymien mahduttamisessa tontille haastetta. Sadevesi viivytetään tontilla ja pumpataan kaupungin hulevesiverkostoon.
Rakennukseen tehtiin tekniikkavaraukset kaupunkitunnelille, joka toteutuessaan tulisi viistämään tonttia.
RED elää ja sykkii kaupunkikulttuurista
Lokakuussa avattavan Radisson RED Helsingin hotellinjohtaja Mika Virtanen kertoo, että kyseessä on ketjun 17. hotelli maailmassa ja kolmas Pohjoismaissa. Virtasen mukaan brändissä korostuu milleniumin ajan matkailu, jossa yhdistyvät saumattomasti työ ja vapaa-aika. Hotellin vieraanvaraisuus, rento palvelu ja urbaani tyyli puhuttelevat myös kansainvälistä asiakaskuntaa.
– Tarjoamme hotelliasiakkaalle erilaista kulmaa kokea kaupunki ja elää sen mukana. Tämä vastaa matkailun uuteen suuntaukseen, jossa kohde halutaan tuntea aidosti. Helsinki tarjoaa paljon mahdollisuuksia viettää kiireetöntä aikaa kaupungin sykkeessä, Virtanen toteaa.
Hotellin sijaintia Vuorikadulla Kaisaniemen puiston vieressä Virtanen kuvailee loistavaksi.
– Puiston vehreys tulee sisälle huoneisiin lattiasta kattoon ulottuvien ikkunoiden kautta. Ylimpien kerrosten huoneista on ainutlaatuiset näkymät kantakaupunkiin. Kulmahuoneissa ikkunat ovat kahteen eri ilmansuuntaan.
Esteettömyyteen on kiinnitetty hotellinjohtajan mukaan paljon huomiota, ja hotellissa on kymmenen liikuntarajoitteisille suunnattua huonetta.
Radisson RED Helsingin sisustussuunnittelusta vastaa Fyra Oy. Rohkea design saa Mika Virtaselta kiitosta.
– Sisustus on ajaton ja tyylikäs, mutta samalla myös hauska ja persoonallinen. Esillä on paljon taidetta, muun muassa hotellihuoneissa vuoteiden yläpuolella ja hyllyille aseteltuna. Hotellin ensimmäisen kerroksen aulatilaa elävöittää iso ja huomiota herättävä taideteos.
REDin ravintolassa on noin 120 asiakaspaikkaa, mutta se taipuu myös isompiin henkilömääriin. Hotellinjohtaja kertoo, että suunnitelmissa on järjestää livetapahtumia sekä tuoda esille niin taidetta kuin muotiakin. Kesällä puistoon päin avautuu ravintolan terassi.
Teksi: Irene Murtomäki | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
